Jos viimeksi jouduin pettymään, niin nyt en. Tapaaminen miehen kanssa meni jotenkin näin:
Lähdin pääkaupunkiin ystävääni moikkaamaan. Ystävä kipuili pitkässä suhteessa, pohti haluaako jatkaa vai ei. Minun neuvoni on jotain niinkin terävää kuin: "Kyllä sä sitten tiedät kun haluat erota" Öh... Mentiin alottelujen jälkeen Bottalle muutaman kaverin kera. Perusilta, shottia ja siideriä ja hyvä humala.
Jossain vaiheessa kupeeseen löyty pitkä komea mies, jonka kainalossa kiehnäsin. Mietin että olis kiva lähteä yöksi, mutta en halunnut kokea taas pettymystä. Kävin sit kaverilta kyselemässä miten voisin selvittää onko tuo nyt joku pikkumuna vai ei. Kaverin ohje oli kokeilla. Tein työtä käskettyä ja melkeinpä siitä sitten lähdettiinkin. Tyyppi asui Kannelmäessä solussa, opiskeli kai insinööriksi. Nimeä en muista, mutta meininkin oli sen verta tico-tico, että Ticoksi tuo kastettiin.
Ihan hirvittävän iso vehje. Oikeesti, en oo nähnyt sellasta kun Amsterdamin seksimuseon valokuvissa. Hän sanoikin, että kalu on aiheuttanut ongelmia naisten kans. Huhhuh. Oli mukavaa kun osas varoa ja kivasti hän saattoi minut junalle aamulla. Paikat kipeenä kävelin sit ystiksen kotiin Kallioon ja sain hänet kateelliseksi käsin näyttämällä mittaa..
Ittensä paranteluun meni hetki, vaikka radalle piti päästä heti seuraavana päivänä. Sillon kuitenkin tyydyin vain suutelemaan jotain pipopäätä, homoystätää ja yllä mainittua ystävää. Ihmettelen kyllä, milloin mulle on tullu tarve nuolla kaikkien lähipiiriläisten kanssa.
