Äskettäin meillä oli opiskelijakekkerit, jossa tapahtui taas uutta ja jännää. Klieseisesti:
Näköjään ei pitäis sanoa koskaan ettei koskaan.. Haksahdin nimittäin varattuun mieheen. Kun katseet kohtasivat lipunmyyntitiskillä, tiesin että se oli siinä. Hurmaannuin ensi näkemältä tän miehen silmiin ja ilmiselvästi hänkin hurmaantui minuun, kun tuijotettiin toisiamme niin kauan, että kaveri joutui tönimään minua eteenpäin.
Ilta sit meni kierrellessä ja kaarrellessa, mutta lopulta mutkien kautta, kolmannesta baarista toisemme löydettiin, ja päästiin ihan keskusteluasteelle. Viimeisten hitaiden jälkeen, joita ei kylläkään tanssittu yhdessä, lähdettiin mun kämpille. Ihmettelin vähän, kun joku mimmi kävi tälle miehelle jotain möykkämässä, mutta annoin siinä vaiheessa vielä asian olla. Meillä mies sit heti kertoi olevansa kihloissa ja tän mimmin olleen hänen ystävänsä, jolle oli luvannut, ettei enää kihloihin menon jälkeen pettäis tyttöystäväänsä. Ystävä oli häntä ripittänyt, ihan aiheesta.
Mielestäni moraalini on ihan kohdillaan, enkä ole koskaan ajatellut varattuihin sekaantua. Tässä tapauksessa kuitenkin tilanne tuntui olevan toinen (kuinka klisee?). En suinkaan ajatellut, että minä olisin jotenkin erityinen nainen, vaan että mies on petturi, eikä siitä miksikään muutu. Ei ole mitään merkitystä pettääkö hän myös minun kanssani, kun on omien sanojensa mukaan tehnyt sen jo 10 kertaa aiemminkin. Sitäpaitsi, aika harvoin pelkällä katsekontaktilla on noin vahvaa vaikutusta. Mentiin sit sänkyyn ja
Mulla oli ihan hyvä fiilis, oikeastaan loistava. Kaverille soitin ja kerroin yöstäni. Kaveri tunnisti miehen nimen ja kertoi hänen tulleen juuri valituksi kunnanvaltuustoon. Hirveen kunnianhimoiselta vaikuttikin, varmaan menee eduskuntaan asti. Ihan jees, sit vois olla poliitikon rakastajatar. Äh, ei oikeesti. Tuskinpa tästä mitään suhdetta kehittyy. Hauska yö ja that's it.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti